Inventoitu kohde |
|
| Rauma |
|
Marela / Jäkäri |
|
| Kylä: | (Vanha Rauma) |
| Ajoitus: | 1820-luku - 1980(?)-luku |
| Kohdeluokka: | A - suojeltava kohde |
| Inventoitu: | 10.4.2010 |
| Kuvaus | |
| Marelan kookas, puinen päärakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1825. Rakennusta laajennettiin 1829 ja 1891 se korotettiin sekä vuorattiin nykyiseen rikasmuotoiseen uusrenessanssiasuunsa August Heleniuksen laatiman suunnitelman mukaan. 1900-luvun alussa rakennusta vielä levennettiin pihan puolelta yhdellä huonerivillä ja huonejärjestystä muutettiin muutoinkin. Rakennuksen hyvin säilyneet sisätilat ovat tässä uusrenessanssiasussa.
Toinen Marelan tontin asuinrakennuksista on vuodelta 1836. Sen jugendhenkinen vuoraus on vuodelta 1908. Pihan itäsivua reunustaa pitkä, vuonna 1830 valmistunut ulkorivi, jossa sijaitsivat renkitupa, sauna, navetta, lato ja liiteri. Erillisinä rakennuksina ovat pihalla 1830 rakennettu vilja-aitta ja vajarakennus 1800-luvun keskivaiheilta. Marela on ollut vuodesta 1978 Rauman kaupungin omistuksessa ja Rauman museon käytössä. (2005) |
|
| Arviointi | |
| SATAKUNNAN RAKENNUSPERINTÖ 2005:
Rikkaasti jäsennöity 1800-luvun puinen porvaristalo pihapiireineen. Osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Satakunnan rakennusperintö 2005 arvoluokka: valtakunnallinen |
|
| Arviointi | |
| Arkeologinen arviointi:
Vuonna 2009 laaditun inventoinnin mukaan Marelan tontti on tutkimuksellisesti mielenkiintoinen, luokka 1: Todennäköisesti säilynyt ja/tai tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoinen alue. " - Tontin itäpuolella olevaa Kitukränn -nimistä kujaa ei ole merkitty vuoden 1756 karttaan, mutta se esiintyy vuonna 1784 tehdyssä kartan kopiossa. Marelan asuinrakennuksen alla on tiiliholvattu kellari, jonka eteen on rakennettu kaksi uutta kellaria vuonna 1901. Näihin kellareihin holvattiin katto rautakiskojen varaan (Isotalo ja Multamäki 1984). Pihalla on säilynyt vanhaa pihakiveystä. Tontin kerrostumat ovat todennäköisesti säilyneet." (Hakanpää 2009, 123) |
|
| Arviointi | |
| Tontti: A
1600-luvulta asuttuna olleen tontin rakennukset ovat 1840-1880-luvulta. Erityisesti päärakennus 1800-luvun lopun koristeellisessa uusrenessanssiasussaan kertoo Rauman purjelaivamerenkulun huippukauden vaikutuksesta vanhan kaupungin ja eritoten Kalatorin seudun vauraiden laivanvarustajien elämään. R1 (Päärakennus, museo): A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisena luonnollisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta. - Vuonna 1825 rakennettu rakennus, jossa on vuoden 1891 koristeellinen, uusrenessanssityylinen fasadi. vuonna 1901 rakennusta levitettiin pihan puolelle. Rakennus siirtyi Rauman kaupungille 1978 ja korjattiin museokäyttöön, museo avattiin 1981. Rakennuksen julkisivut ovat säilyneet autenttisessa 1800-luvun taitteen asussa. Sisätiloissa tehtiin palauttavaa kunnostusta 1980-luvun taitteessa. Vanhoja rakenteita mm. väliovia, kattomaalauksia ja koristeellisia kaakeliuuneja oli jäljellä useissa huoneissa. R2 (Asuinrakennus, museon toimisto): A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisena luonnollisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta. - 1880-luvun tietämillä rakennettu rakennus toimi alunperin leivintupana ja varastona. Vuonna 1908 muutettiin asuinkäyttöön. Asuinkäytön jälkeen rakennus on toiminut eri toimijoiden hallinto- ja toimistorakennuksena. Nykyiseen käyttöön rakennus siirtyi vuosina 1978–79, kun Rauman museo siirsi toimistotilansa rakennukseen.Rakennuksen ulkoasu Leonard Ahdin v. 1908 suunnitelman mukainen. Sisätiloissa eri aikojen kerroksisuutta. Ilm. v. 1908 ajoilta useissa huoneissa kaakeliuuni. R3 (Leivintupa/ varasto/sauna): A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisena luonnollisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta. - Eri aikoina 1800-luvun loppupuolen ja vuoden 1911 aikana valmistunut osittain hirsi- ja osittain tiilirunoinen, entinen renkitupa-/eläisuoja-, saunarakennus on muutettu nykyiseen ulkoasuunsa 1900-luvun alussa. Vasemmassa päädyssä pakaritupa, jota käytetään yleisötapahtumissa, lisäksi toimisto. Keskellä puutyöverstas. Oikeassa päädyssä museon varastotilaa ja entinen sauna. R4 (Makasiini): A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisena luonnollisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta. Alueella harvinainen suuri makasiinirakennus vuodelta 1830, kaksi kerrosta, ylhäällä viljaluukku ja alhaalla ovi. Pystylaudoituksen yläosassa kruunumaiset koristeet. Kaksinkertainen lautaovi, jossa rautapuomi ja tyypilliset 1800-l alkupuolen saranat. Koristeellinen lukon kilpi. Yläkerran sisätiloissa seinänmittainen viljalaari vasemmalla sivuseinällä, peräseinällä lyhyempi, molemmat helposti purettavissa etulauta kerrallaan pois. Vesikaton alusrakenne jykevä, tiivis ja umpinainen kokohirttä. Käytössä museon varastotilana. R5 (Kaivo): A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisena luonnollisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta. - Hyvästä vedestään tunnettu Marelan kaivo on ollut tontilla yhtä kauan kuin siinä on ollut asutusta. Marelan päärakennuksen rakentamisen aikaan on todennäköisesti haluttu rakentaa näyttävämpi kaivorakennus. Kaivon käyttö on vähentynyt 1930 -luvun jälkeen viemäriverkoston rakentamisen jälkeen ja vähitellen loppunut kokonaan. |
|
| Vanhan Rauman inventointihanke 2010 | |
| Kohteen rakennukset | |
| Asuin-/leivintuparakennus (Museon toimisto) | |
| Kaivo | |
| Makasiini | |
| Portti | |
| Päärakennus, museo | |
| Renkitupa / eläinsuojarakennus | |
| Vanha liikepiha ja pihakiveys | |
| Vaunuvaja | |
| Vaunuvaja-/saunarakennus | |