Inventoitu kohde |
|
| Rauma |
|
Randla |
|
| Kylä: | (Vanha Rauma) |
| Kohdeluokka: | B - lievemmin suojeltava kohde |
| Inventoitu: | 30.12.2010 |
| Kuvaus | |
| Ensimmäisen kerran tontin nimi esiintyi tuomiokirjassa vuonna 1633 Lähteenojan mukaan muodossa Rantala. Nimi on esiintynyt eri lähteissä eri aikoina muodoissa Rantala, Randala ja vuonna 1806 julkaistussa Mandelinin kartassa muodossa Randla. Rauman lehdessä vuonna 1909 nimi oli Iso Rantala. Talojen nimikylteissä vuodesta 1916 lähtien nimi on ollut muodossa Randla, joksi se vakiinnutettiin Rauman killan nimistötoimikunnan ehdotuksesta Rauman kaupunginhallistuksen päätöksellä vuonna 1985.
Koko tontti kuuluu kultasepänliike Helkelälle. Kultasepän verstas sijaitsee piharakennuksessa ja myymälä itäisessä liikerakennuksessa. Läntinen liikerakennus on vuokrattu vaateliike Boutique Jacquelinelle. Tontin eteläreunassa sijaitsee luhdin ja varastorakennuksen muodostama rakennus, jonka luhtiosassa on kaksi käsityöliikettä. (2011) |
|
| Arviointi | |
| Arkeologinen arvio:
Tontti on vuonna 2009 laaditun arkeologisen inventoinnin mukaan tutkimuksellisesti mielenkiintoinen, luokka 2: mahdollisesti ainakin osittain säilynyt ja/ tai tutkimuksellisesti mielenkiintoinen alue. "Vuonna 2003 kaivettiin tontin länsirajaa pitkin noin 26 metrin pituudelta kaukolämpökaivantoa, joka haarautui myös tontin pohjoisosaan. Kaivannon leveys ja syvyys olivat noin 1,5 metriä. Tontin maakerroksista oli osa tuhoutunut jo aikaisemmin rakennusten perustuksia kaivettaessa. Tontin itäosassa paljastui hirren jäännöksiä hiekansekaisesta multakerroksesta perusmaan päältä. Tontin pohjoisosasta löytyi noin 15 cm:n syvyydestä lähes 65 cm korkea kiviperustus. Sen kivien halkaisijat olivat 10–30 cm. Kivistä osassa oli palon jälkiä. Rakenteen yhteydestä löytyi keramiikkaa, lasia, liitupiipun varren katkelmia sekä tiilimurskaa. Tontin pohjoisosasta löytyi runsaasti lasia noin 40-70 cm:n syvyydestä (Vanhakylä 2003, 16). Piha on päällystetty soralla. " (Hakanpää 2009, 117) |
|
| Arviointi | |
| Tontti: A
1600-luvulta asuttuna olleen tontin omistajat 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun loppupuoliskolle porvareita sekä 1800-luvun puolivälin tietämiltä käsityöläisiä. Tontilla asui pitkään Ahlgrenien porvarissuku. Tontilla on kaksi liikerakennusta, jotka on otettu liikekäyttöön jo 1800-luvun lopun - 1900-luvun taitteen aikana (Kummatkin B), verstasrakennus on 1800-luvun alusta (A). Pitkä luhti 1800-luvulta on nykyisin liikekäytössä (B) Tontin arkeologinen arvo on luokka 2. Tontti on liikekeskustan alueen vanhoja porvarisomistuksessa olleita liiketontteja, jonka liikehistoria on alkanut jo paljon yli 100 vuotta sitten. Kaupunkikuvallisesti, elinkeinohistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus. R1: (Idänpuoleinen liikerakennus): B Merkittävä rakennus, jonka alkuperäinen rakennusajankohta tai rakennushistoriallinen muutosvaihe on edelleen havaittavissa. Aikaisempaa tyyliä jäljittelevän tai muun kokonaisvaltaisen muutosprosessin seurauksena rakennushistorialliset, kaupunkikuvalliset sekä mahdollisesti toiminnalliset arvot ovat vähentyneet. Arvokas osa alueen kokonaisuutta. - Noin 200 - vuotta sitten asuinrakennukseksi tehty rakennus muutettiin vaiheittain kokonaan liikehuoneistoksi 1900 - luvun alkuvuosista lähtien. Nykyisin vain liike-ja tomistotiloina. Sen ulkoasu sisäpihan puolella on lähinnä 1950 - luvun asussa, katujulkisivussa on ilmeeltään kerroksisempi ja piirteitä on aina 1800 - luvun lopulta v. 1968 tehtyihin näyteikkunoihin. Liikekeskustan alueella sijaitseva liikerakennus on kaupunkikikuvallisesti arvokas, sillä on elinkeinohistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa. R2: (Lännenpuoleinen liikerakennus): B Merkittävä rakennus, jonka alkuperäinen rakennusajankohta tai rakennushistoriallinen muutosvaihe on edelleen havaittavissa. Aikaisempaa tyyliä jäljittelevän tai muun kokonaisvaltaisen muutosprosessin seurauksena rakennushistorialliset, kaupunkikuvalliset sekä mahdollisesti toiminnalliset arvot ovat vähentyneet. Arvokas osa alueen kokonaisuutta. - 1800 - luvun alkupuolen rakennus on ollut liikekäytössä 1800 - l lopulta lähtien. Sitä on kunnostettu ja muutettu useaan otteeseen. Sen vinkkelin mallinen runko on v:lta 1887 ja sitä levennettiin 1996. Ikkunat kadunpuolella v. 1968 asussa. Yläosassa vanha tyyli jäljellä. Sisätiloissa avoin myymälätila ja sisäpihan siipi henkilökunnan käytössä. Kaupunkikuvallisesti arvokas liikerakennus, elinkeinohistoriallinen arvo, rakennushistoriallista arvoa R3: (Verstasrakennus): A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisena luonnollisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta. - mahdollisesti jo 1800 - luvun alkuvuosina rakennettu pieni asuinmökki on toiminut vuoroin verstaana, vuoroin asuntona. Kultasepän verstas se on ollut v. 1962 lähtien. Sen ulkoasua on muutettu 1900 - lla vain vähän. Kuisti tehtiin 1942. Elinkeinohistoriallinen ja rakennushistoriallinen arvo. R4: (Ulkorakennus, luhti): B Merkittävä rakennus, jonka alkuperäinen rakennusajankohta tai rakennushistoriallinen muutosvaihe on edelleen havaittavissa. Aikaisempaa tyyliä jäljittelevän tai muun kokonaisvaltaisen muutosprosessin seurauksena rakennushistorialliset, kaupunkikuvalliset sekä mahdollisesti toiminnalliset arvot ovat vähentyneet. Arvokas osa alueen kokonaisuutta. - viimeistään 1800 - luvun alkupuolella rakennettu kahdesta rakennuksesta muodostuva kokonaisuus. Ylös asti salvottu hirsirunkoinen luhti on kunnostettu ja paikoin uudelleen rakennettu ja muutettu kahdeksi liikehuoneistoksi. Rankorakenteinen rakennus on varastona. Ulkoisesti rakennuksissa 1800 - l ilmettä. Kaupunkikuvallinen ja rakennushistoriallinen arvo. |
|
| Vanhan Rauman inventointihanke 2010 | |
| Kohteen rakennukset | |
| Idänpuoleinen liikerakennus | |
| Lännenpuoleinen liikerakennus | |
| Portti ja aita | |
| Ulkorakennus, luhti | |
| Verstasrakennus | |