Inventoitu kohde |
|
| Rauma |
|
Frankk |
|
| Kylä: | (Vanha Rauma) |
| Ajoitus: | 1821, 1847 |
| Kohdeluokka: | A - suojeltava kohde |
| Inventoitu: | 13.5.2011 |
| Kuvaus | |
| Viimeistään 1700-luvun puolivälistä oleva asuintontti, jossa 1800-luvun alkupuolella rakennettua päärakennusta on osittain uusittu 1900-luvun mittaan. Lautarakenteinen ulkorakennus 1900-luvun alusta. Tontti rajautuu pohjoisessa Raumanjokeen. (2011) | |
| Arviointi | |
| Arkeologinen arvio:
Tontti on vuonna 2009 laaditun arkeologisen inventoinnin mukaan tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoinen, luokka 1: Todennäköisesti säilynyt ja/tai tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoinen alue. "Tontti sijaitsee 1700-luvun puolivälin asemakaava-alueella. Vuoden 1756 kartan mukaan Iso Heikkala -nimisen tontin omisti Franck. Joen rannassa sijaitsevan tontin piha on nurmikkoa ja polut on päällystetty soralla. Tontin kerrostumat ovat todennäköisesti säilyneet." (Hakanpää 2009, 152) |
|
| Arviointi | |
| VANHAN RAUMAN RAKENNUSINVENTOINTI 2010-2012
TONTTI: A Viimeistään 1600-luvulta asuttuna olleessa korttelissa sijaitseva jokeen rajautuva asuintontti. Tontti arkeologisesti mielenkiintoinen luokkaa 1. Päärakennus 1820- ja 1840-luvuilta. Ulkoasussa useita kerrostumia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvulta (B). Hyvin säilynyt ulkorakennus 1800-luvun lopulta, ulkoasu vuodelta 1908 (A). Portti uustuotantoa. PÄÄRAKENNUS: B Merkittävä rakennus, jonka alkuperäinen rakennusajankohta tai rakennushistoriallinen muutosvaihe on edelleen havaittavissa. Aikaisempaa tyyliä jäljittelevän tai muun kokonaisvaltaisen muutosprosessin seurauksena rakennushistorialliset, kaupunkikuvalliset sekä mahdollisesti toiminnalliset arvot ovat vähentyneet. Arvokas osa alueen kokonaisuutta. - 1820- ja 1840-luvuilla rakennetussa päärakennuksessa on 1900-luvulla tehty useita julkisivumuutoksia, joista vuosisadan alun muutokset sopeutuvat rakennukseen jälkipuolen muutoksia paremmin. Sisätiloissa on säilynyt 1900-luvun alkupuolen peltimuureja. ULKORAKENNUS: A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisena luonnollisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta. - Vuoden 1908 asussa hyvin säilynyt rankorakenteinen pieni ulkorakennus lienee alunperin 1800-luvun lopulta. |
|
| Vanhan Rauman inventointihanke 2010 | |
| Kohteen rakennukset | |
| portti ja aita | |
| päärakennus | |
| ulkorakennus | |