Inventoitu kohde |
|
| Rauma |
|
Wähä-Wuarla |
|
| Kylä: | (Vanha Rauma) |
| Ajoitus: | 1700-luvun loppu (?), 1800-luku, 1951, 1990-luku |
| Kohdeluokka: | A - suojeltava kohde |
| Inventoitu: | 17.6.2011 |
| Kuvaus | |
| Isomalminkadun ja Isopoikkikadun risteyksessä sijaitseva asuintontti, jonka pitkänurkkainen, rimalaudoitettu päärakennus on viimeistään 1800-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä ja nykyisin maltillisessa 1800-luvun lopun asussa. Lisäksi tontilla on 1950-luvun sementtitiilinen ulkorakennus. Kulku tontille on Isomalminkadulta. (2011) | |
| Arviointi | |
| Arkeologinen arvio:
Tontti on vuonna 2009 laaditun arkeologisen inventoinnin mukaan tutkimuksellisesti mielenkiintoinen, luokka 2: mahdollisesti ainakin osittain säilynyt ja/ tai tutkimuksellisesti mielenkiintoinen alue. "Tontti sijaitsee 1700-luvun puolivälin asemakaava-alueen reunamilla. Vuoden 1756 kartan mukaan nykyinen tontti on ollut kaalimaata, ja sen on omistanut Frangeen. Piha on nurmikkoa ja puutarhaa. Tontin kerrostumat ovat mahdollisesti säilyneet." (Hakanpää 2009, 73) |
|
| Arviointi | |
| VANHAN RAUMAN RAKENNUSINVENTOINTI 2010-2012
TONTTI: A 1700-luvun lopulla asutettu asuintontti, joka sijaitsee aiemman kaalimaan paikalla. Tontti arkeologisesti mielenkiintoinen luokkaa 2. Pienehköllä tontilla on hyvin säilynyt päärakennus viimeistään 1800-luvun alusta, nykyinen ulkoasu suurelta osin vuoden 1889 suunnitelman mukainen, vähäisempiä, sopeutettuja muutoksia 1900-luvun lopulla (A) sekä erittäin hyvin säilynyt saunarakennus vuodelta 1951 (A). Tontilla mielenkiintoinen kulttuurihistoria muun muassa kaalimaavaiheen kautta. Portti uustuotantoa 1980-luvulta. PÄÄRAKENNUS: A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta¬¬. - Päärakennus on viimeistään 1800-luvun alusta. Sen nykyinen, melko hyvin säilynyt ulkoasu on suurelta osin vuoden 1889 suunnitelman mukainen. Pohjoispäädyssä on tehty muutoksia 1900-luvun lopulla, ne on onnistuneesti sopeutettu rakennukseen. Terassit eivät perinteisesti kuulu Vanhan Rauman rakennustapaan, mutta rakenne on kevyt eikä se näin ollen merkittävästi laske rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kokonaisuutena hyvin säilynyt rakennus, myös sisätiloissa autenttisia rakenteita. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja, myös maisemallista merkittävyyttä osana Naulamäen iäkästä rakennuskantaa. SAUNA: A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta¬¬. - Erittäin hyvin säilynyt saunarakennus vuodelta 1951. Kalkkimaalaus on vasta vuodelta 2010, mutta soveltuu rakennukseen hyvin. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja. |
|
| Vanhan Rauman inventointihanke 2010 | |
| Kohteen rakennukset | |
| portti ja aidat | |
| päärakennus | |
| sauna | |