Inventoitu kohde |
|
| Rauma |
|
Wähä-Riikola |
|
| Kylä: | (Vanha Rauma) |
| Ajoitus: | ? - 1970-luku |
| Kohdeluokka: | B - lievemmin suojeltava kohde |
| Inventoitu: | 25.5.2011 |
| Kuvaus | |
| 1800-luvun asuintontti Isopoikkikadun ja Vanhankirkonkadun kulmassa. Tontin alue on ollut asuttuna jo 1500-luvulla. Tontilla on 1800-luvulla valmistuneet pohjakaavaltaan paritupamallinen asuinrakennus sekä ulkorakennus. Asuinrakennus on alkuperäisessä runkomallissaan, mutta ulkoisesti tyylillisesti 1950-luvun muutosasussa ja eroaa siten melko selkeästi lähiympäristön rakennuksista. Pitkänurkkaunen ulkorakennus on säilynyt vuorausta lukuun ottamatta paremmin ja alkuperäinen eläinsuoja-/käymälä -käyttötarkoitus on edelleen havaittavissa. (2011) | |
| Arviointi | |
| Arkeologinen arviointi 2009: Luokka 1
Tontti sijaitsee 1700-luvun puolivälin asemakaava-alueella. Vuoden 1756 kartan mukaan Vähä-Rikola -nimisen tontin omisti Johan Stenberg. Tonttia ei tarkastettu inventoinnissa, koska portti oli kiinni. Tontin kerrostumat ovat todennäköisesti säilyneet. |
|
| Arviointi | |
| Vanhan Rauman rakennusinventointi 2010-2012:
TONTTI: B 1500-luvulla asutussa korttelissa sijaitseva samalla vuosisadalla asutettu tontti, jonka asukkaat olivat aikanaan porvareita ja myöhemmin muun muassa merimiehiä. Tontti kuuluu arkeologiseen luokkaan 1. Tontilla oleva asuinrakennus on valmistunut viimeistään 1800-luvun alkupuolella ja nykyinen ulkoasu on seurausta 1950- ja 1970-luvuilla tapahtuneista muutoksista (B). Tontin ulkorakennus on valmistunut 1800-luvulla ja säilynyt erittäin hyvin (A). PÄÄRAKENNUS: B Merkittävä rakennus, jonka alkuperäinen rakennusajankohta tai rakennushistoriallinen muutosvaihe on edelleen havaittavissa. Aikaisempaa tyyliä jäljittelevän tai muun kokonaisvaltaisen muutosprosessin seurauksena rakennushistorialliset, kaupunkikuvalliset sekä mahdollisesti toiminnalliset arvot ovat vähentyneet. Arvokas osa alueen kokonaisuutta. - 1800-luvulla valmistunut rakennus on kokenut merkittäviä muutoksia 1950- ja 1970-luvuilla. Nykyisestä ulkoasusta on selkeästi havaittavissa 1950-luvun muutos, joka kertoo oman aikansa ihanteista. Rakennuksen alkuperäinen rakennusajankohta on osittain havaittavissa kapeasta runkomallista sekä paritupapohjamallista. Vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset laskevat rakennuksen kokonaisarvoa. ULKORAKENNUS: A Erityisen merkittävä rakennus, joka on säilynyt alkuperäisenä tai jonka rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat säilyneet autenttisena luonnollisessa muutosprosessissa. Rakennus on erityisen herkkä muutoksille ja sen ominaisluonteen erityispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisen arvokas osa alueen kokonaisuutta. - 1800-luvulla valmistunut eläinsuoja- ja varastorakennus on säilynyt erittäin hyvin. Rakennus edustaa alueen melko harvinaisia joko erittäin hyvin säilyneitä tai lähes autenttisia ulkorakennuksia, joiden alkuperäinen rakennusajankohta sekä käyttötarkoitus ovat edelleen havaittavissa. |
|
| Vanhan Rauman inventointihanke 2010 | |
| Kohteen rakennukset | |
| Päärakennus | |
| Ulkorakennus | |